Mitä on avoliitto, järjestelmä, joka saattaa hyvinkin tulla käyttöön näiden uusien parlamenttivaalien jälkeen? Perustuslakineuvoston verkkosivuilla määritellään kohabitaatti " poliittiseksi tilanteeksi, jossa tasavallan presidentti ja parlamentin jäsenten enemmistö ovat vastakkaisia poliittisia vakaumuksia. Koska hallitus on tilivelvollinenkansalliskokoukselle (4. lokakuuta 1958 annetun perustuslain 20 artiklan 3 kohta sekä 49 ja 50 artikla), tasavallan presidentin on nimitettävä hallituksen johtoon henkilö, joka saa kansalliskokouksen enemmistön tuen".
Ranskalaiset käyvät 30. kesäkuuta 2024 uudelleen äänestämässä parlamentin jäsenistä. Yhdellä vaaleihin osallistuvista poliittisista puolueista on varmasti enemmistö kansalliskokouksessa, ja on hyvin mahdollista, että tämä puolue ei ole valitun tasavallan presidentin puolue. Valtion päämiehen on tällöin nimitettävä pääministeri, joka toimii valtiopäivien enemmistön johtajana, eli pääministeri, joka edustaa muuta kuin hänen omaa puoluettaan.
Viidennen tasavallan historiassa ranskalaiset ovat nähneet kolme rinnakkaiseloa: vuosina 1986-1988 sosialistisen presidentin (François Mitterrand) ja RPR:n pääministerin (Jacques Chirac). Vuosina 1993-1995 sosialistinen presidentti (François Mitterrand) ja RPR:n pääministeri (Édouard Balladur). Vuosina 1997-2002 RPR:n presidentti (Jacques Chirac) ja sosialistipääministeri (Lionel Jospin).
Valtion päämiehen ja hallituksen päämiehen on "elettävä rinnakkain" valtion huipulla, jotta Ranskaa voidaan johtaa. Näiden yhteiselojen aikana tasavallan presidentillä on paljon vähemmän valtaa: pääministerillä ja hänen enemmistöllään edustajakokouksessa on enemmän vaikutusvaltaa lakien säätämisessä ja maan sisäisten asioiden hoitamisessa.
Tasavallan presidentti valvoo edelleen kansainvälisiä asioita. Hän säilyttää myös osan nimitysvallastaan (hän nimittää kolme perustuslakineuvoston jäsentä sekä siviili- ja sotilasvirat). Presidentti on asevoimien päällikkö, mutta hallitus "käyttää armeijan voimaa". Presidentti on Ranskan ydinasevoimien haltija. Hän julistaa lait ja voi pyytää niistä toista käsittelyä. Hän toimii ministerineuvoston puheenjohtajana ja voi hajottaa kansalliskokouksen kerran vuodessa.
Jos parlamentti hajotetaan uudelleen, uutta äänestystä on odotettava vuosi, ja parlamentin enemmistö voi muuttua, jolloin tasavallan presidentti voi valita uuden pääministerin.
