Pariisin kaduilla Au Planteur-julkisivu osoitteessa 10 rue des Petits-Carreaux on edelleen kiistanalainen aihe. Tämä 23. toukokuuta 1984 lähtien historialliseksi muistomerkiksi luetteloitu keramiikkamaalaus on vuodelta 1890, ja se kuvaa mustaa miestä kolonialistisen valkoisen miehen palveluksessa. Se on yksi harvoista Ranskan siirtomaavallan aikakauden todistuksista pääkaupungissa.
Kuvitus, jonka nimi on"Au Planteur", asennettiin 1800-luvulla rakennetun rakennuksen julkisivuun mainostamaan "eksoottisia tuotteita" myyvää myymälää, jonka tärkein tuote on kahvi. Tuohon aikaan termi "planter" viittasi siirtolaiseen, joka omisti tai pyöritti plantaasia. Nykyään tämä maalaus herättää keskustelua ja järkyttää joitakin ohikulkijoita, mikä herättää kysymyksen sen merkityksestä Pariisin julkisessa tilassa.
Kävellessämme rue Montorgueilin ja rue des Petits-Carreaux'n välillä huomiomme kiinnittyy tähän outoon kuvaan. Jos katsot ylös näihin viehättäviin vanhoihin rakennuksiin, näet tämän siirtomaa-aikaisen kohtauksen toiselta aikakaudelta.
Perinnön kiihkeänä puolustajana on tärkeää säilyttää tämä fresko, mutta myös lisätä sille opettavaista arvoa, jotta teos voidaan asettaa historialliseen kontekstiinsa. Au planteur -kyltti todistaa imperialistisesta ja kolonialistisesta menneisyydestä, jota ei voi muuttaa, mutta joka on muistettava.
On tärkeää, ettemme unohda tätä synkkää ajanjaksoa historiassamme. Kuten Jean-Claude Barreau ja Guillaume Bigot sanovat teoksessaan "Toute l'histoire du monde de la préhistoire à nos jours": "Ranskalaisista, ja itse asiassa kaikista länsimaisista ihmisistä, on tullut suurimmaksi osaksi menneisyyttä vailla olevia ihmisiä, 'immémorantteja'". Tämän freskon läsnäolo julkisessa tilassa vaatii selitystä, jotta kuville voidaan antaa merkitys ja kyseenalaistaa historiamme.
Au Planteur -kyltti on yksi kahdesta siirtomaa-ajan kyltistä, jotka ovat yhä Pariisissa, toinen on Au Nègre Joyeux -kyltti, joka talletettiin vuonna 2018 ja liitettiin Musée Carnavalet'n kokoelmiin. Kysymys näiden kylttien säilyttämisestä tai poistamisesta on arkaluonteinen, ja se on herättänyt vilkasta keskustelua.
Pariisin Au Planteur -julkisivu herättää eettisiä kysymyksiä ja kehottaa meitä pohtimaan siirtomaamenneisyyttämme ja sitä, pitäisikö se säilyttää vai ei. Säilyttämällä fresko ja lisäämällä siihen opetuksellista arvoa voisimme säilyttää tämän historiallisen todistuksen ja samalla kannustaa pohtimaan siirtomaa-ajan muistoja ja representaatioita.
Näiden historiallisten todistusten säilyttäminen vaikuttaa ratkaisevan tärkeältä, jos emme halua hämärtää historiaamme ja edistää menneisyytemme ymmärtämistä. Olisi kuitenkin mielenkiintoista, ellei jopa välttämätöntä, liittää näihin muinaisjäännöksiin opetuksellisia ja selittäviä elementtejä, jotta siirtomaaväestön kokemaa kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta ei vähäteltäisi.
PariisinAu Planteur -julkisivu tarjoaa kävijöille ainutlaatuisen tilaisuuden kohdata pala Ranskan historiaa ja pohtia sen herättämiä muistiin ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tämän freskon säilyttäminen voi näin ollen edistää siirtomaahistoriamme parempaa ymmärtämistä ja kannustaa samalla rakentavaan ja tietoon perustuvaan vuoropuheluun kulttuurisista ja historiallisista representaatioista.
Kunnioituksen ja tietoisuuden lisäämiseksi Au Planteurin julkisivun säilyttämiseen olisi liitettävä opetuksellinen ja selittävä lähestymistapa. Tämä auttaisi asettamaan teoksen asiayhteyteen, rikastuttaisi kulttuuriperintöämme ja kannustaisi tietoon perustuvaan keskusteluun siirtomaa-ajan muistoista ja niistä johtuvista eettisistä kysymyksistä.
Paikka
Istuttajalle
10 Rue des Petits Carreaux
75002 Paris 2
Hinnat
Ilmainen
Suositusikä
Kaikille
