15. elokuuta Pariisissa: Riemukaaren peruskiven laskeminen

Ohella Manon de Sortiraparis · Julkaistu 16. elokuu 2021 klo 15:21
Riemukaaren ensimmäinen kivi laskettiin 15. elokuuta 1806. Se rakennettiin Napoleon I:n käskystä Ranskan armeijoiden voittojen muistoksi.

Elokuun 15. päivänä 1806 laskettiin ensimmäinen kiviEtoilen riemukaarelle. Palattuaan Austerlitzin taistelusta Napoleon 1. lupasi Ranskan armeijan sotilaille paluun pääkaupunkiin riemukaarella, kuten Rooman valtakunnassa kunnioitettiin voitokkaita kenraaleja ja heidän joukkojaan, jotka marssivat riemukaaren alla palattuaan taistelusta. "Te palaatte koteihinne vain riemukaarien alla", keisari julisti.

Napoleon 1. antoi 18. helmikuuta 1806 keisarillisen määräyksen, jolla hän määräsi tämän riemukaaren rakentamisesta Ranskan armeijan voittojen muiston säilyttämiseksi. Alun perin kaari suunniteltiin "bulevardien sisäänkäynnille, lähelle Bastilian paikkaa, jotta Faubourg Saint-Antoine -kadulle tultaessa kulkisi tämän riemukaaren alta", mutta lopulta se pystytettiin Place de l'Etoile -aukiolle, joka tarjoaa rakennukselle erinomaiset näkymät,Avenue des Champs-Élysées-kadun länsipäähän ja sen suuntaisesti.

Éphéméride : Ça s'est passé un 15 août à ParisÉphéméride : Ça s'est passé un 15 août à ParisÉphéméride : Ça s'est passé un 15 août à ParisÉphéméride : Ça s'est passé un 15 août à Paris

Arkkitehti Jean-François Chalgrin, joka alun perin kilpaili arkkitehti Jean-Arnaud Raymondin kanssa, sai Pariisin muistomerkin suunnittelussa inspiraationsa RoomanJanuksen kaaresta jaTituksen kaaresta. Ensimmäinen kilven muotoinen kivi, jossa oli kaiverrus ja joka oli suojattu pronssilaatalla, laskettiin 15. elokuuta 1806 Napoleon I:n syntymäpäivänä. Tapahtuma tapahtui ilman virallisia seremonioita ja yleisen välinpitämättömyyden vallitessa.

Vuonna 1810, neljän vuoden työn jälkeen, joista kaksi vuotta käytettiin pelkästään rakennuksen perustamiseen, Napoleon antoi arkkitehti Chalgrinille tehtäväksi rakentaa puusta, stukkosta ja trompe-l'oeil-maalatusta kankaasta rakennetun elävänkokoisen pienoismallin, joka antaisiilluusion valmiista muistomerkistä hänen ja arkkiherttuatar Marie-Louisen avioitumisensa ja Pariisiin saapumisensa kunniaksi.

Éphéméride : Ça s'est passé un 15 août à ParisÉphéméride : Ça s'est passé un 15 août à ParisÉphéméride : Ça s'est passé un 15 août à ParisÉphéméride : Ça s'est passé un 15 août à Paris

Riemukaaren rakentaminen keskeytettiin restauraation aikana ja hylättiin, mutta sitä jatkettiin Ludvig XVIII: n aikana vuonna 1823 arkkitehtien Louis-Robert Goustin ja Jean-Nicolas Huyot'n johdolla muistoksi huhtikuussa 1823 tehdystävoittoisasta Espanjan sotaretkestä, joka palautti Espanjan kuningas Ferdinand VII:n valtaistuimelle.

Vuonna 1830 Louis-Philippe kuitenkin kumosi Napoleon I:n alkuperäisen päätöksen ja omisti rakennuksen vuosina 1792-1815 taistelleille armeijoille. Arkkitehti Guillaume-Abel Blouet sai tehtäväkseen jatkaa kaaren rakentamista. Vuosien mittaan monumentin suunnittelusta pudotettiin pois useita hankkeita, joista osa oli hyvin mielikuvituksellisia, kuten kolossaalinen kotka, Napoleon pallon päällä, vesialtaat ja norsu.

Éphéméride : Ça s'est passé un 15 août à ParisÉphéméride : Ça s'est passé un 15 août à ParisÉphéméride : Ça s'est passé un 15 août à ParisÉphéméride : Ça s'est passé un 15 août à Paris

Arc de Triomphe de l'Etoile vihittiin käyttöön 29. heinäkuuta 1836 Trois Glorieusesin kuudennen vuosipäivän kunniaksi. Alun perin avajaisiin suunniteltiin suurta sotilaskatselmusta, jossa Louis-Philippe oli läsnä. Hän joutui kuitenkin 25. kesäkuuta salamurhayrityksen kohteeksi ja päätti peruuttaa seremonian. Sen sijaan järjestettiin kuninkaan isännöimä suuri juhlaillallinen 300 vieraalle, ja muistomerkki paljastettiin vähitellen ja paljastettiin osallistujille ja Pariisin kansalle.

Hyödyllinen tieto

Paikka

Place Charles-de-Gaulle
75008 Paris 8

Reittisuunnittelija

Saavutettavuus

Pääsy
Charles de Gaule Etoilen metroasema

Lisää tietoa
Ikonografiat: François Houiste, Musée Carnavalet Philippe Benoist, Musée Carnavalet Victor Adam, Musée Carnavalet Théodore Jung, Musée Carnavalet

Kommentit
Tarkenna hakuasi
Tarkenna hakuasi
Tarkenna hakuasi
Tarkenna hakuasi